What drives you….?

Moni sivusto joka perehtyy miehen sosiaaliseen dynamiikaan ja näin ollen myös pelimieskulttuuriin, niin siellä on hyvin korostuneessa tilassa naisen saaminen.

 Kukapa ei nyt haluaisi sitä julkkisnaista pokata?

Myös moni ihmissuhde sivu, kirja, leffa jne…perustuu toisen ihmisen saavuttamiseen tai ainakin siihen, että tämän näkemys sinusta olisi hyvä.

Hyvin harvoin kuitenkaan puhutan miehen sisäisestä tilasta, tämän psyykkeestä tai haluista sekä tarpeista silleen syvällisemmällä tasolla.

Ja kuitenkin halut sekä tarpeet ajavat meitä hyvin voimakkaasti eteenpäin jokaikinen päivä.

Mitä me ylipäätään haluamme kun heräämme ja nousemme sängystämme?

Ja mitkä ovat meidän tarpeemme ja nimenomaan oikeat tarpeemme?

Olisikohan tärkeämpää ja jopa parempaa meidän elämänlaadullemme, että me rakentaisimme elämäämme jotakin kuin vain yrittäisimme saada sitä sinne?

Nyt herää kysymmys, että olemmeko niin vapaita kuin luulemme olevamme?

Vai olisiko mahdollista ,että meidät on opetettu ja ehdollistettu haluamaan jotain sellaista mikä ei ehkä meille olekaan hyväksi?

Lisäksi kun ajan kanssa juoksemme tämän asian perässä, niin hallitsemmeko me sitä vai hallitseeko se meitä.

Halu tai tarve kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyksi, voi viedät meidät paikkoihin jotka eivä ole meille pitkällä aikavälillä hyväksi.

Onko ahneus hyväksi vai pahaksi?

Tiedämme esimerkiksi tupakan, pelaamisen ja päihteiden addiktoivan meitä.

On monta asiaa kuten raha tai maine jota janoamme elämäämme ja vaikka sitä saamme, niin tuntuu ettei sekään riitä.


Miksi siis haluamme jotain sellaista lisää, jota olemme jo saaneet eikä se täysin tyydytä sieluamme?

Miksei jo olemassa oleva näytä riittävän meille?

Tyly totuus on se, että ihan kaikki haluavat mielihyvää ja näyttää siltä, että sen maksimointi alkaa olla yhä tärkeämpää saavutettavaa joka päivä.

Valitettavasti vain joskus sen hankkiminen menee liiallisuuksiin ja emme pysty lopettamaan mielihyvän hakemista.

Tällöin puhutaan riippuvuudesta.

Ja silloin kun jotain asiaa ei pysty lopettamaan vaikka haluaisikin, niin silloin se asia orjuuttaa meitä, eikä se ole meille hyväksi.

Omista motiiveista ja haluista on siis hyvä olla koko ajan perillä.

Halu saavuttaa jotain merkittävää on monelle meistä suuri halu, ehkä jopa tarve.

Koska yleensä addiktio tulee meille kun meillä on itsessämme tyhjyyden tunne ja kaikki asiat tuntuvat merkityksettömiltä.

Kun tuntuu, että meillä ei ole mitään tai me emme ole mitään, niin tuota tyhjiötä me alamme täyttää.

Joten voisii myös olla hyvä kehittää vaihtoehtoisia tapoja hankkia itselleen mielihyvää.

Ja sellaista mielihyvää joka ei koukuta tai tuhoa meitä.

Me emme ole halujemme emmekä tarpeidemme orjia kun tiedämme mistä halut ja tarpeetjohtuvat, sekä mikä tuo meille ihan konkreettisesti sitä mielihyvää.

Jokainen ihminen käyttäytyy vaistojensa varassa sekä haluaa olla elämäänsä tyytyväinen, sekä tietenkin tuntea itsensä turvalliseksi ja rakastetuksi.

Turvallisuudentunne on tosi tärkeää miehille ja kun sitä ei ole, niin sitten noita miesten aiheuttamia tragedioita tapahtuu.

Jotkut halut voivat saada sitten virkavallan meidän peräämme.

Käydään hetkeksi biologiassa ja katsotaan mitkä kemikaalit kehossamme vaikuttavat ylipäätään toimintaamme ja ovat motivaattoreitamme.

Aiheuttavat meille siis ihan konkreettisesti noita hyvän olon tunteita.

Ihmisen kehoon onnellisuuden tunteita aiheuttavat kemikaalit ovat: endorfiinit, dopamiinit, serotoniini sekä oksitosiinit

Aina pitäisi sattua ja tapahtua, että olisi hyvä olla? Myös adrealiiniin voi jäädä koukkuun.
 

Aloitetaan Endorfiineistä.

Ne ovat keskushermostossa esiintyviä hormoneja eli elimistön tuottamia välittäjäaineita, jotka saavat aikaan mielihyvän tunteita.

Lisäksi ne myös vähentävät kipua tai pikemminkin kivun tunnetta.

Ihmisen elimistö tuottaa endorfiineja ennenkaikkea nukkumisen ja unen aikana.

Lisäksi valtaosa ihmisen endorfiinituotannossa tapahtuu aamuyössä, noin kello 2 – 4 välisenä aikana.

Liikunta, musiikki, nauraminen, itkeminen ja yllättävää kyllä myös seksi ja myöskin yksin tuottaa endorfiineja.

Toinen hormoni on dopamiini.

Dopamiini on myös keskushermoston välittäjäaine ja sen toiminta on monitahoista.

Lisäksi ihan vielä emme tieteen kannalta ole varmoja sen kaikesta merkityksestä meille.

Dopamiini säätele liikkeitämme ja dopamiinin puute voi aiheuttaa muunmuassa lihasten kouristelua.

Se kuinka paljon ihminen sietää kipua johtuu siitä mikä on ihmisen aivojen dopamiinipitoisuus.

Dopamiini aiheuttaa mielihyvän tuntemuksia ja sillä säädellään tunteita.

Monet huumeet kuten kokaiini, amfetamiini tai heroiini aiheuttavat mielihyvän tunteita nimenomaan dopamiinin vaikuttamisen kautta.

Dopamiini piristää ihmisen elimistö ja antaa energiaa ja se nostaa sydämen sykettä sekä verenpainetta.

Kuinka moni tuntee mielihyvän tunteita vain ollessaan aloillaan ja hiljaa…kauhean montaa kättä ei noussut.

Lisäksi on todettu, että dopamiini lisää oppimiskykyä.

Ja viimeisenä tulee serotoniini, jota valmistuu eniten suolistossa.

Sen puute tai vajaus voi ilmetä masennuksena, alakulona tai apatiana sekä kroonisena väsymyksenä.

Serotoniinin puute voi aiheuttaa impulssiivista tai jopa väkivaltaista käyttäytymistä.

Lisäksi sen puute vaikuttaa nukkumiseen ja Serotoniini säätelee ihmisen ruoka- ja seksihaluja.

Liika serotoniinin tuotanto vähentää puolestaan seksuualista halukkuutta ja kyvykkyyttä seksuaaliseen nautintoon.

Myös ihmisen kipuärsykkyys on kääntäen verrannollinen aivojen serotonipitoisuudelle.

Oksitosiini

Sitä erittyy seksuulisen mielihyvän sekä eräiden hellyydenosoitusten kuten suutelun tai halaamisen yhteydessä.

Lisäksi oksitosiinilla on todettu olevan ahdistusta ja pelkoa lieventävää vaikutusta.

Hieronta ja kosketus vapauttavat oksitosiinia, kuten myös monet muut mielihyvän tunteisiin liittyvät asiat.

 
 

Tätähän me kaikki haemme ja haluamme!

Oksitosiini vahvistaa ihmisten välistä kiintymystä ja luottamusta toisiinsa.

Biologialla ja meidän omilla kemikaaleillamme on siis meihin ja käyttäytymiseemme valtavan iso merkitys.

Ihmisen tulee siis itse miettiä, että onko hän itse mielihalujensa vanki ja ohjaako häntä biologia.

Haetaanko lyhyen tähtäimen tyydytystä vai olisiko ehkä parempi lykätä hetken hurmaa ja toimia suunnitelmallisesti ja sitten nauttia niin sanotusti sen ison kaadon kanssa.

Mielihyvän saaminen omaan elämäänsä ei ole mikään synti vaan enemmänkin tavoiteltava asia.

Kyse on siitä tuottaako se mielihyvä jota haemme meille oikeasti mielihyvää vai onko se meille opetettu asia.

Jos haluat paljon seksiä, julkisuutta, rahaa, valtaa jne…ja sitten saatuasi sinulla on tyhjä olo ja tuntuu, että elämässäni puuttuu silti jotain tämän kaiken yltäkylläisyyden keskellä, niin oletko oikeasti saavuttanut sitä mielihyvää jota halusit?

Se mitä me haemme niin sen on tuotava mielelle hyvää. Kun me saamme sitä niin meillä pitää olla hyvä mieli.

Aika yksinkertaista, eikä silti ihan helppoa.

Kun pysähtyy ja vieläpä ajan sekä paperin kanssa ja miettii yksinään, että miksi haluaa sitä mitä haluaa niin pääsee aika pitkälle.

Mielihyvän hakeminen ei saisi orjuuttaa meitä tai saada meitä toimimaan periaatteitemme vastaisesti.

Niiden olisi hyvä olla elämämme suola, joka antaa kivan lisämausteen meidän arkeemme.

 


Ehkä jännitystä ei kannattaisi etsimällä etsiä omaan elämäänsä vaan saadakseen joitain huipputuntemuksia. Ehkä sen ei pitäisikään olla itseisarvo?

Kommentit

kommenttia

Siirry työkalupalkkiin