Leffakäsiksistäni!

Tiedän että materiaalini sulattelemisessa on oma juttunsa sekä aikansa.

Idea on silti se joka voi monesta oudolta tuntua, että haluan määritellä itseni ja tekemiseni niin pitälle omaehtoisesti kuin se tässä ajassa vain on mahdollista.

Otetaan nyt vähän lyhyempi postaus ja vähän erilaisemmasta teemasta eli leffakässäreistä.

Kyminlinna yliylikorostuu toimissani ja sille on syynsä.

Uroskoodi+ odottaa oikeaa saumaa astua estradille ja myös Kyminlinna liittyy siihen.

Vihaiset Possut on itsessään huikea projekti eli ainakin neljästä kirjasta kertova satukokonaisuus josta melkein kaksi kirjaa on jo kirjoitettu ja ainakin yksi olisi jo nyt julkaisukunnossa.

Joitakin muita juttuja on ja huhuista huolimatta en juo olutta päivittäin ja räplää itseäni.

Laitetaan nyt tähän kaksi leffakäsistäni joista toinen on työn alla ja toinen on valmis.

Ensimmäinen leffakässäri on Urpo Lahtisesta ja Veikko Ennalasta ja toinen Hanoi Rocksista.

Veikko Ennalan ja Urpo Lahtisen elokuvan kässäri on jo käynyt parilla tuotantoyhtiöllä ja kiinnostuksesta huolimatta, niin se ei ole vielä tuon pitemmälle päässyt.

Niitä kässäreitä tulee vuodessa paljon ja haastetta lisää se, että olen järjestelmän ulkopuolinen toimija.

Idea oli tehdä vähän ja siis ihan vähän Luokkakokouksen tyyppinen sekoilupätkä jossa yhdistyisi 50 – 80 lukujen ajan kuva sekä sen ajan julkkisbuumi.

Aika on nyt ihan toinen ja teknologia on tehnyt sen, että esimerkiksi osa Urpo Lahtisen lehdistä on oikeasti lopetettu kuten Suosikki ja Jallu.

Hymy nosti aikanaan ihmisiä julkisuuteen ja tuhosi poliitikkojen uria sekä sillä oli iso merkitys seksuaaliseen vallankumoukseen Suomessa.

Urpo Lahtinen ja Veikko Ennala olivat vielä aikamoisia persoonia ja kummallakin oli voimakas Kotka sekä Karhula tausta.

Eli siitä olen yrittänyt tehdä humoristista ajan kuvaa menneeltä median aikakaudelta jota tämän ajan ihmisten on varmaan vaikea edes hahmottaa.

Nostalgia kuitenkin kiinnostaa ja esimerkiksi matkailumoguli Kalevi Keihäästä on tulossa tv – sarja.

Idea Hanoi Rocksista tuli Dirt elokuvan trailerin myötä.

Lisäksi Bohemian Rhapsody ja The Dirt ovat saaneet isoja yleisöjä ja bändeistä sekä etenkin 1980-luvusta kertovat elokuvat ovat nyt hip.

Itsekin olin lapsuudessa paikalla Suosikin ja Hittimittarin kautta seuraamassa miten Hanoilla käy.

Niinpä Hanoin historia on kansainväliset standardit täyttävä tarina bändistä, joka juuri ennen kansainvälistä breikkaamista koki tragedian joka tuhosi sen.

Minusta Hanoi Rocksin tarina kannattaisi pukea elokuvalliseen muotoon ja yrittää sen kanssa kansainvälisille markkinoille ihan niin kuin bändi itsekin aikoinaan teki.

Mötley Crue on kaikin puolin Hanoi Rocksia heikompi humppaorkesteri ja silti siitä tehtiin elokuva joka pärjäsi ihan hyvin.

Jonkun visionäärisen tuottajan kannattaisi oikeasti alkaa miettiä, että miten me saisimme Suomen The Dirtin tehtyä.

Ja meikä poika kirjoittelee tätäkin.

Nämä ovat semmoisia terapiatöitä joita teen muiden kuvioiden ohessa ja tarjoilen niitä ajan kanssa tuotantoyhtiöille.

Ajattelinpa nyt mainita näistäkin kun ei sitä koskaan tiedä mikä kuvio lähtee lentoon ja mikä välttämättä ei.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *