Psyykkinen suojautuminen.

Varsinkin tässä ajassa omasta mielestä ja siihen vaikuttamisesta on hyvä olla perillä.

Lisäksi on hyvä tietää miten suojautua omaan itseen kohdistuvasta kielteisestä vaikuttamisesta jota esimerkiksi televisiosta ja netistä tulee päivittäin paljon vastaan.

Niinpä yksi hyvä keino aloittaa psyykkeen puolustaminen on vähentää valtamedian vaikutusta omaan mieleen ja vähentää esimerkiksi television uutisten katsomista.

Ei uutiset ole sen enempää totta kuin oma mielipiteesi jostain asiasta.
Ihmisen psyykkeellä on tietyt rajat jotka se kestää ja tämä kesto on aina yksilöllinen.

Kun tuo raja ylittyy, niin psyykkeen omat puolustusmekanismit alkavat suojella mieltä sekä yksilöä mielen romahtamiselta.

Lisäksi ne säätelevät ihmisen mielentilaa jotta psyyke pysyisi tasapainossa.

Ensimmäisen mielen puolustuskeino on torjunta jonka esitteli maailmalle psykoanalyysin perustaja Sigmund Freud vuonna 1893.

Torjunta tarkoittaa sitä yksinkertaisimmillaan sitä, että psyyke kiistään sen mitä se näkee, kuulee tai ylipäätään kokee.

Esimerkiksi jos joutuu kolariin, niin mieli voi hokea: että tätä ei tapahdu minulle ja tämä ei voi olla totta.

Näin psyyke kiistää sen mitä ympärillä parhaillaan tapahtuu jos se on psyykkeen sen hetkiselle kestolle liikaa. Mieli koittaa aina suodattaa tapahtuvat asiat käsiteltävään muotoon.

Yleensä kun psyyke puolustautuu, niin se tapahtuu alitajuisesti. Vaikka joku voi kyllä tietoisestikin kiistää sen mitä ympärillä tapahtuu jos se on oman uskomusjärjestelmän vastaista tai se voi olla niin järkyttävä kokemus, että sitä ei halua hyväksyä.

Yleensä torjunnnan perusta on se, että uhan olemassaolo kiistetään ja vastuu uhasta ulkoistetaan muualle tai muille.

Tapahtuma voi olla niin dramaattinen kuten läheisen kuolema, että tapahtuma voidaan siirtää myöhemmin käsiteltäväksi.

Mieli myös puolustautuu moniin erilaisiin asioihin ja yksi tärkeimmistä ovat pelot. Lisäksi pelot voivat olla todellisia kuten vaanija tai kuviteltuja kuten möröt sängyn alla.

Jos pelkoja ei käsitellä, niin olivat ne todellisia tai vaikkei niille olisi todellisuuspohjaa, niin ne muuttuvat todellisiksi jos niihin uskoo.

Jos pelkoihin alkaa uskomaan, niin silloin antaa niiden rajoittaa omaa elämäänsä.

Psyykkeen suojautumismekanismit suojelevat myös yksilön ristiriitaisilta haluilta sekä tarpeilta.

Esimerkiksi addikti saattaa haluta käyttää huumeita ilman niistä seuraavia negatiivisia seuraamuksia ja niinpä hän voi haluta myös olla raitiina.

Valitettavasti vain jos haluaa elämän sujuvan, niin ristiriitaisten tarpeiden ja halujen suhteen on pakko valita toinen.

Jotkut vietit ovat niin kieroutuneita, että psyyke suojelee tai yrittää suojella meitä niiltä.

Tai tehdä niistä fantasiasoimisen hyväksyttäväksi. Seksuaalisuuteen liittyvät vietit, aistit ja ajattelu on yksi ihmisille tärkeä tällainen asia.

Myöskin yllättävät tapahtumat saavat aina psyykkeen puolustusmekanismit aktivoitumaan.

Lisäksi yleensä kun jotain yllättävää ja negatiivista tapahtuu kuten vaikkapa kolari tai ryöstä, niin psyyke koittaa muuttaa tapahtuneen sellaiseen muotoon, että mieli kestäisi sen käsittelyn.
Mieli voi myöskin suojella puutteilta.

Voi tulla tilanne jolloin talous on kireämmällä, niin mieli voi alkaa luoda keinotekoisia puitteita jotka antavat ymmärtää, että talous olisi paremmalla tolalla kuin se oikeasti onkaan: kyllä minulla vielä yhteen pubi – iltaan on varaa vaikka tili näyttää nollaa.

Toisaalta kyllä yltäkylläisyydessä elävä rikas ihminen voi kuvitella elävänsä puutteessa ja kokea rikkauksien keskellä riittämättömyyttä.
Ehkä isoin tai eräs isoimpia asioita joita psyyke puolustaa on ihmisen ego eli ihmisen oma käsitys omasta itsestään.

Erityisesti mieli suojelee egoon suuntautuvia hyökkäyksiä.

Jos toiset ihmiset vähättelevät tai kiusaavat jotain ihmistä, niin tämän mieli voi luoda kuvan että ollaan uhrinasemassa ja voivotellaan tapahtunutta.

Psyyke voi myös nähdä asian niin, että hyökkäyksiä vastaan pitää vastata samalla mitalla ja tällöin voi alkaa suukopu esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Lisäksi hyökkäykset toisen persooniin ja henkilökohtaiseen luonteeseen voivat saada hyvinkin isot mittasuhteet kun asiat kärjistyvät.

Huumori on hyvin tehokas mielen puhdistusmekanismi.

Järkyttävät ja surulliset asiat saattavat saada koomisia ominaisuuksia kun mieli suojelee sitä ettei koettava tunnetila olisi liian iso käsiteltäväksi.
Kun yksilön psyykkinen puolustusmekanismi murtuu tai sitä ei ole, niin.

Yksilö panikoi kun kaikki muutkin panikoivat vaikka oikeasti syytä panikoimiseen ei olisikaan.

Lisäksi ollaan jatkuvassa pelkotilassa ja mitään järkiperäistä syytä pelätä ei välttämättä olisikaan lähimaillakaan.

Myöskin oman harkintakyvyn käyttö hiipuu ja tätä kautta yksilön todellisuudentaju hämärtyy tai se voi jopa kadota kokonaan. Tämän seurauksena käy niin, että asioita ei enää nähdä järkevissä mittasuhteissa.

Kun oma kyky katoaa ymmärtää asioita oikeissa mittasuhteissa niin tällöin yksilö alkaa turvautumaan auktoriteetteihin, kuten virkamiehiin, mediaan, viranomaisiin tai ”asiantuntijoihin” sekä näiden näkemyksiin.

Tällöin oma päätöksenteko omasta elämästä ulkoistetaan ulkopuolisille eikä välttämättä ymmärretä heidän puheidensa takana olevia agendoja ja suunnitelma jotka saattavat olla hyvinkin yksilön hyvinvoinnin kannalta vastakkaisia.

Jos oma toiminta lähtee pelosta liikkeelle ja ollaan ympäristössä joka ruokkii tuota hysteriaa, niin tällöin yksilön oma toiminta lisää myös yleistä paniikkimielialaa.

Kun yksilön oma mieli on vahva ja hän ajattelee omilla aivoillaan eikä ulkoista valtaa omasta elämästään itsensä ulkopuolelle, niin:

Niin tämä sankari ei panikoi vaikka kaikki ympärillä olisivatkin sekasortoisessa tilassa.

Hän nimittäin käyttää omaa harkintakykyään ja ottaa asioista itsenäisesti selvää ja tekee niistä sitten omat johtopäätöksensä.

Näin yksilön todellisuudentaju pysyy selkeänä ja ympärillä tapahtuvat asiat pysyvät oikeissa mittasuhteissa.

Kun yksiö turvautuu tosiasioihin ja oman järjen käyttöön, niin tällöin hän reagoi asioihin ja tapahtumiin järkevästi.

Kun yksilö pysyy rauhallisena vaikka ympäristö ja ympärillä olevat ihmiset olisivatkin sekasortoisessa tilassa, niin tällöin hän kykenee rauhoittelemaan ympärillä olevia ihmisiä.

Psyykkinen suojausmekanismi on sellainen asia, jonka yksilö rakentaa itse.

Ja sen vahvin kivijalka on se, että yksilö ottaa vastuun omasta ajattelustaan ja järjen käytöstään.

Tätä kautta ihminen ottaa vastuun omasta elämästään ja alkaa viemään sitä hänen näköiseensä suuntaan jolloin elämään tulee niitä asioita joita ihminen oikeasti siihen haluaakin saada eikä tapahdu niin, että toiset tahot päättävät yksilön puolesta.

Omasta mielestä huolehtiminen on osa aikuistumisprosessia, jossa ihminen ottaa vastuuta itsestään.

Sargaaja

Siirry työkalupalkkiin